Loppuja ja alkuja

Taitava mieheni nikkaroi minulle viime keväänä ihkaoman kasvihuoneen. Keväällä istutin sinne jo kevättalvella kylvämäni kurkun- ja tomaatintaimet. Niitä on kasteltu ja hoidettu ahkerasti koko kevät ja kesä. Satoa kerättiin jo kesällä runsaasti ja nyt syksyllä viimein tyhjensin kasvihuoneen ja otin loput tomaatinraakileet sisälle kasvamaan. Vaikka kasvihuoneen elo tuli tällä erää päätökseensä, nautitaan työn tuloksista vielä pitkään: raa'at tomaatit jatkavat sisällä kypsymistään pitkälle myöhäiseen syksyyn ja pakastin pullottaa sinne keitetyistä purnukoista täynnä herkullista tomaattikastiketta.

Myös ETÄNÄ-hanke lähestyy loppuaan. Se on pitänyt sisällään paljon työtä, mutta samalla työn tuloksista on myös saatu nauttia. Tulosten hyödyntäminen jatkuu vielä pitkään. Vaikka hanke päättyykin, sen aikana luodut yhteistyöverkostot ja toimintamallit jatkavat elämäänsä ja rikastuttavat aikuisten perusopetusta.

Tämä syksy on siis loppujen aikaa. Samalla se on kuitenkin merkki uudesta alusta. Uusi lukuvuosi on pyörähtänyt käyntiin. Eletään jo lokakuun alkua, koulutyö on taas lähtenyt rullaamaan omalla painollaan. Uusi lukuvuosi on aina uusi alku: uudet opiskelijat, uudet yhteistyökumppanit, uudet haasteet. Uusi alku on aina mahdollisuus ja lupaus tulevasta. Kohta on aika alkaa selata siemenkuvastoja ja miettiä uusia jännittäviä tomaattilajikkeita ensi vuodeksi. Myös aikuisten perusopetuksessa on aika alkaa suunnitella uusia tuulia koulutuksen kehittämiseksi.

Selvästi on käynyt ilmi, että aikuisten perusopetuksessa on tarvetta etäopetukselle ja erityisesti etäohjaukselle. Peruskoulun keskeyttäneiden joukko on maantieteellisesti hajallaan. Etäopiskelu on ainoa vaihtoehto täällä haja-asutusaluella. Mutta nämä opiskelijat ovat myös niitä, jotka tarvitsevat eniten tukea ja ohjausta opiskeluunsa. Tämä mahdollistuu tiiviin yhteistyöverkoston ja tieto-ja viestintätekniikan avulla. Näitä ohjauksen käytäntöjä on hiottu ETÄNÄ-hankkeen puitteissa ja niitä kuvaava etäopiskelun malli on kuvattu blogissa aiemmin. Mutta tiivistetysti etäohjausta voisi kuvata hieman kuluneellakin termillä "aito kohtaaminen". Opiskelijoille on tärkeää se, että opettajalla on aikaa. Opiskelijalle on tärkeää se, että hänen kysymyksiään ja ongelmiaan aidosti kuunnellaan. Opiskelijalle on tärkeää se, että opettaja on tavoitettavissa, mutta myös aktiivisesti ja jämäkästi ohjaa opiskelijaa eteenpäin, vaikka tämä ei itse sitä pyytäisikään. Arkipäiväisiä asioita, mutta keskeisiä asioita opiskelijalle, jolla on taustallaan negatiivisia koulukokemuksia. ETÄNÄ-hankkeen kautta luodut verkostot ja toimintamallit auttavat toteuttamaan ohjausta paikasta ja joskus ajastakin riippumatta.

Vaikka ETÄNÄ-hanke pian loppuu, aikuisten perusopetukselle tämä syksy on jälleen uusi alku. Uusia opiskelijoita on taas tullut mukaan joko suorittamaan kesken jääneitä peruskouluopintojaan tai korottamaan kehnoksi jääneitä arvosanojaan. Myös verkoston laajentaminen jatkuu ja tänä syksynä  on mukaan tullut jo yksi uusi työpajatoimija. Verkoston laajentamista jatketaan kohdennetuilla tietoiskuilla uusille työpajoille ja uusille etsivän nuorisotyön hankkeille. Selkeästi tällaista mallia opintojen suorittamiselle kaivataan. Ja yhdellä työpajavierailulla rannikolle mainittiin, että sama myös ruotsiksi olisi kiva... Kuka ottaa kopin?

Kaikista tärkein uusi alku koittaa kuitenkin niille uusille opiskelijoille, jotka aloittavat suorittamaan loppuun kesken jääneitä perusopetuksen opintojaan. Tämä on heille uusi mahdollisuus. Monelle alku on hankala ja ohjausta tarvitaan, että saadaan opintosuorituksia ropisemaan. Alun jälkeen monen taival kuitenkin helpottuu ja päättötodistuksen tuleminen lähemmäksi motivoi yhä paremmin opintoihin ja niiden loppuun saattamiseen. Ja jälleen kerran opintojen loppu - päättötodistuksen saaminen - on samalla myös uusi alku: uusi alku elämään ja tulevaisuuteen.

Ruusujen ja mansikkakakun aika

Kaksi kuvaa tältä päivältä.

Juuri äsken ojensin perusopetuksen päättötodistuksen ja ruusukimpun nuorelle miehelle, joka sai kesken jääneet peruskouluopintonsa päätökseen. Pari vuotta siinä meni, mutta nyt on urakka takana. Tämä on niitä hienoja hetkiä, jotka antavat työn iloa pitkäksi aikaa.

Tämä nuori mies ei paljon turhia jaarittele, mutta yllättäen hän toi kakun meille kiitokseksi. Ison ihanan mansikkakakun. Kakku puhukoon puolestaan.

Aikuisten perusopetus on melko pientä ja joskus varsin näkymätöntäkin toimintaa. Siitä puuttuvat isot valmistujaiset ja kevätjuhlat. Glamouria on vaikea löytää arjen puurtamisestakaan. Nämä  hetket kuitenkin muistuttavat aina siitä, kuinka tärkeä koulutusmuoto aikuisten perusopetus on. Se on tärkeä tietysti meille oppilaitoksessa, mutta ennen kaikkea se on tärkeä niille opiskelijoille, nuorille aikuisille, jotka sen kautta saavat suoritettua peruskouluopintonsa päätökseen. Heille päättötodistus on paljon enemmän kuin pelkkä paperi. Se on avain tulevaisuuteen.

Ohjattu etäopetusmalli

Blogissa on useaan otteeseen mainittu ohjattu etäopetusmalli, mutta kertaakaan ei ole tarkemmin kuvattu, mitä malli tarkoittaa käytännössä. Mallia on esitelty yhteistyötahoillemme ja laajemminkin se on ollut tässä muodossa esillä esimerkiksi Virtuaaliopetuspäivillä. Mutta tässäpä nyt pähkinänkuoressa se, miten aikuisten perusopetuksen etäopiskelumallissa edetään:

1. Hakeutuminen opiskelijaksi.

Meille hakeudutaan opiskelijaksi lähinnä kahdesta syystä. Osa haluaa suorittaa kesken jääneet peruskouluopinnot loppuun ja osa haluaa korottaa kehnoksi jääneitä perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja. Hakemisen motiivina on usein jatko-opiskelupaikkojen ulkopuolelle jääminen ja syrjäytymisen uhka. Usein hakeutumisvaiheessa on apuna etsivä tai jokin muu syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa työskentelevä henkilö. Hakeutumisvaihe sisältää kaikkea tiedon etsinnästä hakemuksen täyttöön. Usein opiskelun aloittaminen ei ole niin yksinkertainen prosessi, vaan asiaa saattaa joutua puntaroimaan moneltakin kannalta. Tässä yritämme tietysti mekin osaltamme olla apuna.

2. Yhteys yhdysopettajaan ja aineen opettajaan.

Kun lopulta päätös opiskelujen aloittamisesta on tehty, otetaan viimeistään tässä vaiheessa yhteys aikuisten perusopetuksen yhdysopettajaan ja aineen opettajaan. Nyt aletaan miettimään opiskelijalle henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ja muutenkin miettimään opintojen käytännön järjestämistä: kuka toimii opiskelijan yhteyshenkilönä, miten mahdolliset tentit suoritetaan, millaista tukipalvelua hänellä on käytettävissään esimerkiksi laitteiston suhteen.

3. Tarvittavien käyttäjätunnusten ja mahdollisen oppikirjan toimittaminen.

Tämä vaihe on kirjattu lähinnä oppilaitoksen puolelle muistutukseksi. Eli jokainen opiskelija saa tunnukset sekä Wilmaan että Moodleen. Wilman kautta opiskelija pystyy seuraamaan omien opintojensa etenemistä ja pitämään yhteyttä opettajiin pikaviestien avulla. Moodlen kautta suoritetaan kurssit.

4. Tutustuminen kurssiin Moodlessa.

Nyt varsinainen opiskelu alkaa. Opiskelija aloittaa ohjeiden mukaisesti käymään läpi materiaalia, tekemään tehtäviä tai harjoittelemaan aiheena olevia asioita. Aineen opettaja on tarvittaessa saatavilla. Työpajan tai muun yhteistyötahon puolelta yhteyshenkilö on apuna siinä, että tekniikka toimii ja että opiskelu saadaan käyntiin.

5. Kurssin alkupuolen palaveri AC:n välityksellä.

Kun opiskelija on aloitellut kurssia, hänellä on jo mahdollisesti herännyt joitain kysymyksiä, joihin kaipaisi selvennystä. Tässä vaiheessa aineen opettaja pitää opiskelijan kanssa ensimmäisen AC-palaverin. Palaverissa käydään läpi kurssin suorittamiseen liittyviä käytäntöjä, tavoitteita ja muita ajankohtaisia asioita. Lisäksi voidaan käydä läpi myös oppisisältöön liittyviä aiheita. Tässä palaverissa on läsnä myös yhdysopettaja, mikäli opiskelija on vasta aloittanut aikuisten perusopetuksessa. Tällöin voidaan vielä tarkistaa yleisiä opiskelukäytäntöjä ja sopia jatkosta.

Tämä ensimmäinen palaveri on palautteen perusteella huomattu tärkeäksi, sillä se antaa opettajalle ja opiskelijalle kasvot. Tällä on kuitenkin merkitystä myös tällaisessa opiskelussa, joka tapahtuu kokonaan etänä. Lisäksi AC-palaveri on hyvä väylä kysyä hankalista asioista, sillä sen välityksellä asioiden selittäminen on usein helpompaa, kun siinä ollaan "kasvokkain".

6. Kurssin suorittaminen Moodlen avulla

Opiskelija suorittaa kurssia Moodlen avulla. Eri kursseilla on erilaisia suoritustapoja. Ja opiskelijoilla voi olla erilaisia aikataulutuksia liittyen opintoihin. Osa tekee pelkästään opintoja, osa suorittaa  myös muuta toimintaa, esimerkiksi töitä työpajalla. Ohjausta opintoihin saa etänä aineen opettajalta. Usein ohjausta pyydetään tässä vaiheessa sähköpostilla, mutta myös puhelimitse ja AC:n välityksellä voidaan ohjausta antaa opintojen suorittamisen aikana. Yhteistyötaholla, esimerkiksi työpajalla, yhteyshenkilön rooli on tässä vaiheessa olla opintojen tukihenkilönä. Tukihenkilö tsemppaa ja välillä vahtiikin, että hommat tulee tehtyä. Lisäksi hän on apuna tekniikan kanssa, jos opiskelijalle tulee jokin ongelma. Usein tukihenkilö on myös se henkilö, joka ottaa opettajaan yhteyttä vaikean asian tai ongelman ilmetessä. Työpajan tukihenkilön tehtävänä ei siis ole antaa ohjausta, vaan opintojen ohjauksen antaa aineen opettaja. Mutta tukihenkilö auttaa ottamaan yhteyttä opettajaan, usein tämäkin voi olla opiskelijalle negatiivisten koulukokemusten takia liian iso kynnys.

 

7. Kokeesta sopiminen

Jos kurssiin liittyy koe, kokeesta sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Esimerkiksi työpajan yhteyshenkilö ottaa yhteyttä opettajaan ja sovitaan kokeen aikataulusta. Koe lähetetään sähköisesti työpajan yhteyshenkilölle.

8. Kokeen tekeminen

Koe tehdään työpajalla tai muussa yhteistyöpaikassa. Näin on mahdollista suorittaa tentillisiä opintoja myös käymättä koskaan paikan päällä oppilaitoksessa. Tehty koe palautetaan sähköisesti tai postitse takaisin opettajalle.

9. Kurssin lopetuspalaveri AC:n välityksellä

Kurssin lopuksi on tarkoitus vielä pitää päätöspalaveri. Tässä opiskelija saa palautetta kurssin suorittamisesta ja palautetta pyydetään myös opiskelijalta. Kurssin lopuksi pidettävän palaverin hyöty on siinä, että se motivoi opiskelijaa jatkamaan opinnoissa eteenpäin. Kun opintojen kohderyhmänä ovat aiemmin opintonsa keskeyttäneet, on kurssin loppuunsaattaminen merkityksellinen asia. Tämä konkretisoituu kurssin lopuksi pidettävässä palaverissa. Se voimaantuminen, mikä kurssin onnistuneesta suorittamisesta seuraa, antaa motivaatiota seuraavien kurssien aloittamiseen.

Vertaistukea metsästämässä

Aikuisten perusopetuksessa opiskelijoiden opinnot ovat edenneet mukavasti. Opiskelijoita on lukuvuoden aikana tullut uusia mukaan, osa on saanut opintonsa päätökseen. Tämän kevään korvilla taas muutama opiskelija on saamassa perusopetuksen päättötodistuksensa ja pääsee jatkamaan koulutuspolkuaan eteenpäin. Aikuisiällä, nuoruuden karikoiden jälkeen, saavutettu päättötodistus on paljon enemmänkin kuin pelkkä todistus: Se on myös symboli asioiden loppuunsaattamiselle, ja ihan konkreettisesti avaus uuteen elämänvaiheeseen, uuteen tulevaisuuteen, uusiin mahdollisuuksiin.

Myös arvosanojen korotuksia on tullut ja yhä kevään aikana näidenkin parissa työ jatkuu. On hienoa, että nuorilla aikuisilla on mahdollista osoittaa todellinen osaamisensa taso, joka ehkä aikanaan on karahtanut niihin jo aiemmin mainittuihin karikkoihin.

Tällä hetkellä hankkeessa on mietitty vertaisohjausta ja sen järjestämistä. Opettajan antamaa ohjausta on hankkeessa kehitetty paljonkin. Ohjattu etäopiskelumalli ja sen käytännöt ovat osoittautuneet tällä saralla hyväksi. Verkkoneuvotteluohjelman käyttö tukee mallia ja tuo opiskeluun ohjauksellista ulottuvuutta. Kuitenkin huomaan oppilaitoksemme päiväopinnoissa sen, kuinka iso rooli opiskelussa ja oppimisessa on vertaisryhmällä; toisilla opiskelijoilla, jotka ovat samassa tilanteessa ja jotka kamppailevat samanlaisten ongelmien kanssa. Miten tämän voimavaran saisi järjestettyä aikuisten perusopetuksessa etänä opiskeleville, eri puolelta maakuntia (nyt jopa eri puolelta maata) oleville opiskelijoille?

Muutamien opettajien kanssa olemme osallistuneet sosiaalisen median opetuskäytön koulutuksiin, ja olemme miettineet, löytyisikö sitä kautta kanava opiskelijoiden vertaistuen järjestämiseen. Esimerkiksi Facebookin käyttöön liittyy kuitenkin monia ongelmia: Kaikki opiskelijat eivät ole sinne kirjautuneet ja toisaalta osa ei halua sitä käyttää opintoihinsa. Toinen vaihtoehto, jota olemme miettineet somen lisäksi, on suljettu verkko-oppimisympäristö ja sen keskustelualueet. Iltalukion kanssa olen omassa aineessani käyttänyt tätä mallia ja siinä se on toiminut ihan lupaavasti. Tätä aiokin nyt aikuisten perusopetuksen etäsuorittajien kanssa kokeilla.

En osaa kuitenkaan yhtään arvailla, miten tämä vertaistuen kokeilu otetaan vastaan. Osassa työpajoja on useampia aikuisten perusopetuksen etäopiskelijoita ja heistä näkee, että toisen samassa tilanteessa olevan opiskelijan kanssa ajatusten vaihtaminen ja toistensa motivoiminen on voimavara opintoihin. Tämä olisi hyvä olla muillakin ulottuvilla. Mutta ongelmaksi voi nousta se, että kesken jääneet opinnot ja pieleen menneet arvosanat ovat asia, joista ei mielellään huudella kylillä. Eli kaikki opiskelijat eivät välttämättä halua olla omalla nimellään asiasta keskustelemassa, vaikka toiset osallistujat samassa tilanteessa olisivatkin. Saas nähdä.

Tietenkään se, että on olemassa keskustelualue, ei tarkoita sitä, että keskustelua syntyy. Sitä täytyy ruokkia, vaalia, välillä vähän provosoidakin. Ja keskustelunavauksiin, kysymyksiin ja vastauksiin täytyy tulla kommentti mahdollisimman nopeasti. Eli oman roolini näkisin tässä myös paljon vartijaksi. Aion kuitenkin kokeilla, mitä tapahtuu. Jos tällaisen opiskelun ohjaus- ja tukialueen keskustelun saisi vakiintuneeksi käytännöksi, voisi se lähteäkin ihan hyvin toimimaan. Näin toivon.

Opiskelija siellä, opiskelija täällä.

Syksy on jo pitkällä, ja työpajoilta ja etsiviltä on tipahdellut tasaiseen tahtiin yhteydenottoja nuorista, joilla on heikkoja numeroita ja jotka eivät siitä syystä ole saaneet opiskelupaikkaa. Arvosanakorotuksia onkin aikuisten perusopetuksessa yrittämässä nyt parisenkymmentä nuorta, usealta eri työpajalta ja monen Etsivä nuorisotyön hankkeen piiristä. Ja lisää yhteydenottoja ja kyselyitä tulee koko ajan.

On hienoa, että nyt meillä on malli, miten näiden nuorten kanssa toimitaan. Yhteistyö työpajojen ja Etsivien kanssa on toiminut hyvin ja aikaisempien vuosien kokemukset ovat muokanneet paljon hyviä käytäntöjä. Näistähän ETEVÄKSI-hankkeen aikana muokattiinkin aikuisten perusopetuksen ohjatun etäopiskelun malli, jota nyt ETÄNÄ-hankkeen puitteissa kehitetään. Ja erityisesti pyritään kehittämään ohjausta.

Tällä hetkellä tuntuu, että siinä sitä kehitettävää riittääkin. Kahdenkymmenen opiskelijan joukko ei kuulosta isolta, jos he opiskelevat samassa luokassa samaa asiaa. Mutta kun nämä kaksikymmentä ripotellaan eri puolille lähimaakuntia, eri työpajoihin ja eri Etsivä nuorisotyön hankkeisiin, opiskelemaan eri aineita eri tahdissa, päästääkin ohjauksen haasteiden ytimeen. Itse toimin aikuisten perusopetuksen yhteyshenkilönä täältä opiston päästä. En siis opeta itse tällä hetkellä mitään ainetta. Aineenopettajilla ohjauksen antaminen onkin paljon helpompaa ja automaattisempaa, kun se kytkeytyy opetettavaan aineeseen. Kuitenkin haluaisin itsekin pitää yhteyttä opiskelijoihin ja tavallaan pitää jollain tavalla langat hyppysissäni jokaisen opiskelijan toiminnan kanssa. Se vain on välillä vähän vaikeaa.

Täällä opiston päässä pitää olla tosi tarkkana siitä, kuka onkaan jo saanut tunnukset Moodleen ja keneltä vielä puuttuu. Mihin työpajaan oltiin yhteydessä ja kenen kanssa AC-palaveri on vielä pitämättä? Kenelle on oppikirja lähetetty, kuka on koetta vailla? Huh huh. Ja kun aikuisten perusopetuksessa sitä ohjausta pitäisi aktiivisesti antaa, ei riitä, että jää vain odottamaan opiskelijoiden yhteydenottoa. Itse olen kyllä huomannut sen, että kun opiskelija ei ole fyysisesti näkösällä, on hänet helpompi "sivuuttaa", kuin opiskelijan, joka tulee työpöydän viereen tai vetää hihasta käytävällä. Ja varsinkin, kun tietää, että useilla aikuisten perusopetuksen opiskelijoilla on tukihenkilö opintoihin esimerkiksi työpajalla. Usein sorrun siihen, että etäopiskelijat saavat vähemmän aikaa, vaikka he juuri sitä aikaa enemmän tarvitsisivatkin.

Nyt olen raivannut kalenteriini säännöllisesti aikaa, jonka olen varannut vain aikuisten perusopetuksen etäopiskelijoiden käyttöön. Silloin kyselen kuulumisia vain ja ainoastaan aikuisten perusopetuksen opiskelijoilta. Ihan vain sitä, miten menee ja missä vaiheessa ollaan ja voinko jotenkin auttaa. Sellaista arkipäivän opintojen ohjausta, joka osoittaa, että opiskelijasta välitetään ja hänen opintojaan pidetään tärkeänä. Kyllä pian on langat taas hyppysissä. :)

Viisaat päät yhteen!

Eilen opistolla kokoonnuttiin porukalla pohtimaan aikuisten perusopetuksen etäsuorittamisen käytäntöjä ja erityisesti opintojen ohjauksen roolia. Paikalla oli aikuisten perusopetuksen opettajia ja opiskelijoiden yhteyshenkilöitä eri työpajoilta ja etsivästä nuorisotyöstä. Ihan mukavasti olivat työpajoiltakin ihmiset päässeet irroittautumaan työtehtävistään koko päiväksi, meitä oli tehokas 12 hengen tiimi pähkäilemässä aikuisten perusopetuksen etäkuvioita.

Oli hienoa, kun kerrankin saman pöydän ääressä oli opettajia ja yhteistyötahojen edustajia eri paikoista. Kokemuksia lensi ilmassa siis monesta eri näkökulmasta. Aluksi käytiin läpi ETEVÄKSI-hankkeen aikana syntynyttä ohjatun etäopetuksen mallia ja siihen tulikin muutamia viilauksia käytännön kokemusten kautta. Esimerkiksi kurssin AC-aloituspalaverin pitämisen ajankohtaa voisi siirtää myöhäisemmäksi, jolloin sitä voisi käyttää paremmin myös opintojen ohjauksen työkaluna: Miten menee, miten sujuu? Mikä on ollut vaikeaa? Tai numeropalvelun sanoin - Kuinka voin auttaa?

Opintojen ohjaukseen myös paneuduttiin. Siinä riittääkin haastetta. Opintojen ohjaus on meidän tehtävämme, yhteyshenkilöt ovat opiskelijan tukena tekemässä tärkeää työtä, mutta heidän harteilleen opintojen ohjausta ei saa sälyttää. Opettajamme kuitenkin ovat ison haasteen edessä, sillä opiskelijajoukko on varsin heterogeenistä ja haastavaa myös siltä osin, että motivaatio koulua ja opiskelua kohtaan ei ole aina paras mahdollinen. Eikä ohjauksellisesti pieni haaste ole sekään, että opiskelija on reilun sadan kilometrin päässä, eikä opettaja tapaa häntä kasvokkain kertaakaan...

Hyviä aineksia saatiin kuitenkin opintojen ohjauksen keitokseen. Nyt onkin tarkoituksena nostaa kattila tulille ja alkaa saaduista aineksista kypsyttelemään jotain tuotosta.

Kiitos kaikille mukana olleille!

Osa porukasta kuvassa. Ei koko päivä ihan näin totisissa merkeissä mennyt...

Etänä englantia! Ja vähän muutakin...

Etänä englantia? Vai matematiikkaa? Ruotsi jäi kesken, tai ainakin siitä on huono arvosana, se pitäisi yhteisvalintaan mennessä korottaa. Mitä oikein teen?

Ajankohtaisia kysymyksiä, joita moni nuori tällä hetkellä pohtii. Yhteisvalinta ei tuonut opiskelupaikkaa, tai haku ei edes onnistunut puuttuvan perusopetuksen todistuksen takia. Syksyn alku tuo tullessaan työpajojen ja etsivien lisääntyneet yhteydenotot: "Meillä olisi täällä yksi nuori..."

Moni havahtuu arvosanakorotuksiin tässä vaiheessa, kun koulut alkavat. Niillä muilla. Itse kun jäi tällä kertaa ilman sitä omaa koulupaikkaa. Halu korottaa arvosanoja on kova, mutta on kuitenkin vähän epäselvää, mitä tehdä ja millä tavalla. Myös tätä ohjausta ETÄNÄ-hankkeella pyritään kehittämään.  Tällä hetkellä suurin osa aikuisten perusopetuksen opiskelijoistamme opiskelee muualla kuin opistolla. Ihan täysin itsenäisesti, tai tuettuna esimerkiksi työpajoilla tai Etsivä-nuorisotyön kautta. Miten vain, oppilaitoksesta tulenvan ohjauksen merkitys on tärkeä etäopiskelijalle.

Hankkeen puitteissa ollaan tekemässä sähköistä etäopiskelun opasta, joka ihan konkreettisesti neuvoo aikuisten perusopetuksesta kiinnostuneita, tai jo siinä opiskelevia opiskelussa eteenpäin. Eli mitä tehdä, jos sitä englannin numeroa haluaa korottaa. Tai matematiikan. Tai ruotsin. Tavoitteena on, että opas olisi kaikille helposti saatavilla ja että siinä vastattaisiin niihin yleisimpiin kysymyksiin, joita etäopiskelu aikuisten perusopetuksessa herättää. Tarkoituksena on myös tehdä havainnollistavia videoklippejä opintojen tueksi.

Laitetaanpa tähän pienenä maistiaisena jo keväällä valmistunut klippi englannin opiskelusta aikuisten perusopetuksessa. Näin apopin yhteysopettajan näkökulmasta klippi on toiminut tosi hyvin: se vastaa juuri niihin kysymyksiin, joita uusi englannin opiskelija yhteyshenkilöineen usein esittääkin. Tämä klippi on jo monta kertaa ollut "tositoimissa" ja opastanut uutta englannin opiskelijaa yhteyshenkilöineen opinnoissa alkuun.


Englantia aikuisten perusopetuksessa